Liiton säännöt

SSTL Puhtausala ry:n säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §

Yhdistyksen nimi on SSTL Puhtausala ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Liiton tarkoituksena on puhtausalan ammatillisena keskusjärjestönä edistää puhtausalan kaikinpuolista kehittämistä, toimia alalla tarvittavan ammattitiedon ja -taidon lisäämiseksi ja koota yhteistoimintaan siivousteknisistä kysymyksistä kiinnostuneet yhteisöt ja yksityiset henkilöt.

3 §

Näitä tarkoitusperiä liitto toteuttaa
1. harjoittamalla puhtausalan neuvontaa ja ohjausta toimihenkilöittensä, jäsenyhdistystensä ja julkaisujensa avulla sekä järjestämällä kokouksia, luentoja, kursseja, tutustumiskäyntejä yms. toimintaa,
2. järjestämällä puhtausalan näyttelyitä,
3. harjoittamalla julkaisutoimintaa,
4. Osallistumalla puhtausalan opetuksen kehittämiseen, käynnistämällä alan tutkimusta ja tiedottamalla alasta,
5. antamalla lausuntoja ja tekemällä esityksiä puhtausalan kysymyksistä
6. käyttämällä hyväksi puhtausalan asiantuntemusta,
7. edustamalla jäsenkuntaansa keskusjärjestönä kotimaassa ja ulkomailla sekä
työskentelemällä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa sellaisessa yhteistyössä, mikä edistää liiton ja sen jäsenistön tarkoitusperiä.

4 §

Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja ja harjoittaa julkaisutoimintaa sekä järjestää asianomaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia yms. Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen toimintaan osallistuville eikä sen toiminta muutenkaan saa muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

5 §

Liitto ei ota kantaa puolue- eikä ammattiyhdistyskysymyksiin.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

6 §

Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt siivoustekniset yhdistykset, jotka liittohallitus hyväksyy jäseniksi. Liitolla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä. Liiton kevätedustajakokous voi kutsua hallituksen esityksestä kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseniksi henkilöitä, joilla katsotaan olevan erityisen merkittäviä ansioita liiton ja yhdistysten toiminnan edistämisessä. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Liittohallitus voi hyväksyä yritysjäseneksi tai yhteisöjäseneksi sen tarkoitukselle myönteisen oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka suorittaa vuotuisena tai kertakaikkisena jäsenmaksuna vähintään sen summan minkä syysedustajakokous on määrännyt. Jäsenmaksu yhteisö- ja yritysjäsenelle voi olla erisuuruinen.

7 §

Liitto perii jäsenyhdistysten varsinaisilta jäseniltä syysedustajakokouksen määräämät liittymismaksun ja liittomaksun ja tulouttaa jäsenyhdistyksille niiden jäsenmaksuosuuden. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat jäsenmaksuista vapaat.

8 §

Jäsenyhdistyksen on lähetettävä liittohallitukselle vuosittain vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen jäljennökset sekä jäljennökset toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja vaalikokouksen pöytäkirjasta, kahden viikon kuluessa ko. päätöskokouksen jälkeen.

9 §

Jäsenen eroaminen liitosta tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti tai kirjallisesti edustajakokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde lakkaa seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, ei alistu liiton päätöksiin eikä täytä liiton sääntöjen määräämiä velvollisuuksia. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole oikeutta liiton omaisuuteen. Erotettu jäsen voi kirjallisesti valittaa kolmenkymmenen päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan seuraavalle edustajakokoukselle ja hänen on toimitettava liittohallitukselle valituskirjelmä mainitun ajan kuluessa. Erotetulla jäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenillä, kunnes edustajakokous on vahvistanut erottamispäätöksen tai mikäli jäsen ei valita asiasta edustajakokoukseen kunnes valitusaika on kulunut umpeen.

10 §

Liiton toimintakausi on kalenterivuosi. Liiton toimielimiä ovat edustajakokoukset ja liittohallitus.

Edustajakokoukset

11 §

Liiton päätösvaltaa käyttää edustajakokous.

12 §

Varsinaisia edustajakokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätedustajakokous keväällä huhtikuussa ja syysedustajakokous syksyllä marraskuun 15. päivään mennessä. Kokousten ajan ja paikan määrää tarkemmin liittohallitus. Edustajakokoukset pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään eri jäsenyhdistysten toiminta-alueilla.

13 §

Liiton edustajakokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kutsu ja esityslista liitteineen on toimitettava virallisille kokousedustajille ja jäsenille sähköpostitse tai postitse vähintään kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu on ilmoitettava samanaikaisesti myös liiton julkaisemassa lehdessä. Asioista, joita jäsenet tai jäsenyhdistysten yksityiset jäsenet haluavat ottaa kokouksissa käsiteltäviksi, on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle kahta kuukautta ennen liiton edustajakokousta.

14 §

Edustajakokouksissa ovat äänioikeutettuja jäsenyhdistysten valtuuttamat edustajat, jotka valitaan kunkin yhdistyksen vaalikokouksessa. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä ja yritysjäsenillä ja yhteisöjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille kokouksen asioiden käsittelyn kannalta tarpeellisiksi katsomilleen henkilöille. Liiton edustajakokouksessa on jokaisesta jäsenyhdistyksestä edustettuna vähintään kolme (3) edustajaa. Jäsenyhdistyksen jäsenmäärän ollessa yli satakaksikymmentä (120) jäsentä saa jäsenyhdistys lisäksi yhden (1) lisäedustajan kutakin alkavaa 40-lukua kohden edustajakokoukseen. Jäsenyhdistykset toimittavat ennen edustajakokousta liitolle valtakirjan tai otteen vaalikokouksen pöytäkirjasta, joista tulee käydä selville yhdistyksen jäsenmäärä ja viralliset edustajat.

15 §

Kevätedustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Syysedustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteerit.
2. Valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen.
5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
6. Valitaan mahdolliset valiokunnat.
7. Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle.
8. Päätetään jäsenyhdistysten varsinaisilta jäseniltä kannettavan liittymis- ja liittomaksun suuruus. Maksun suuruus voi olla erilainen opiskelijoiden ja senioreiden osalta.
9. Päätetään jäsenyhdistyksille palautettava jäsenmaksuosuus liittomaksuista.
10. Päätetään yritys- ja yhteisöjäsenten vuotuisen ja kertakaikkisen jäsenmaksun suuruus seuraavalle toimintavuodelle.
11. Päätetään liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan palkkioista.
12. Vahvistetaan liiton tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle.
13. Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja, joka toinen vuosi
14. Valitaan liittohallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet sekä heille kolme varajäsentä.
15. Valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa.
16. Käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat.
17. Käsitellään näiden sääntöjen 13 § edellyttämällä tavalla liittohallitukselle esitetyt asiat.

Edustajakokouksen tarkistetut pöytäkirjat on viipymättä toimitettava sähköpostitse jäsenyhdistyksille ja kaikille virallisille liiton edustajakokousedustajille.

16§

Ylimääräinen edustajakokous pidetään, jos liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos yksi kolmasosa (1/3) äänioikeutetuistajäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräisessä edustajakokouksessa saadaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista.

17§

Ylimääräisen edustajakokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kutsu ylimääräiseen edustajakokoukseen on toimitettava jäsenille postitse tai sähköpostitse vähintään kuukautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäviksi aiotut asiat.

18 §

Viralliset edustajat ylimääräiseen edustajakokoukseen valitaan samoin perustein kuin varsinaisen edustajakokouksen. Myös valtakirjan, ääni- ja puhevallan osalta noudatetaan varsinaisen edustajakokouksen yhteydessä mainittua käytäntöä.

19 §

Päätökset liiton kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa nämä säännöt tai yhdistyslaki määräävät määräenemmistön. Äänten mennessä tasan ratkaisee avoimen äänestyksen puheenjohtajan ääni vaalin ja muun lippuäänestyksen arpa. Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin, jos yksikin jäsen sitä vaatii.

Liittohallitus

20 §

Liiton asioita hoitaa syysedustajakokouksessa valittu liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja kahdeksan (8) varsinaista jäsentä sekä heille valitut kolme (3) varajäsentä. Varajäsenten kutsumisjärjestyksen määrää heidän valintakokouksessa saamansa äänimäärä eli eniten ääniä saanut kutsutaan ensin ja sitten seuraavaksi eniten ääniä saanut jne.
Em. tehtävissä voi toimia tai sinne voidaan valita ainoastaan liittomaksun suorittanut liiton jäsenyhdistyksen jäsen.

21 §

Liittohallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) toimintakaudeksi. Toimintakausi on yksi kalenterivuosi.

22 §

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Liittohallituksen toimintakausi on myös kalenterivuosi. Liittohallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi (2) toimintakaudeksi varajäsenet yhdeksi (1) toimintakaudeksi kerrallaan ja varsinaisten jäsenten toimikaudet ovat rajoitetut neljään (4) peräkkäiseen toimintakauteen. Puolet varsinaisista jäsenistä ovat kerrallaan eroamisvuorossa, joka ensimmäisellä kerralla varsinaisten jäsenten osalta määrätään arvalla.

23 §

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai milloin vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokouskutsu esityslistoineen ja muine liitteineen on lähetettävä liittohallituksen varsinaisille jäsenille vähintään yksi (1) viikko ennen kokousta.

24 §

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

25 §

Liittohallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

26 §

Liittohallituksen tehtävänä on:
1. johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja edustajakokousten päätösten mukaisesti sekä toteuttaa edustajakokouksen päätökset,
2. tehdä aloitteita ja esityksiä liiton päämäärien saavuttamiseksi,
3. hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta,
4. valmistaa ja esittää edustajakokouksissa käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle edustajakokoukset,
5. hyväksyä liiton varsinaiset jäsenet, yritysjäsenet ja yhteisöjäsenet
6. laatia toimintakertomus
7. laatia ehdotus toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioiksi.
8. nimetä avukseen määräajaksi tai erityisiä tehtäviä varten toimikunnat ja vahvistaa niiden toimintaohjeet ja valvoa niiden tehtäviä,
9. pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin ja muihin alalla toimiviin järjestöihin sekä kotimaassa että ulkomailla,
10. ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja liiton toimihenkilöt ja vahvistaa heille tarvittavat ohjesäännöt sekä päättää heidän palkkauksestaan tulo- ja menoarvion puitteissa,
11. edustaa liittoa sekä hoitaa muut toiminnan edellyttämät tehtävät.

Liiton tilit ja tilintarkastus

27 §

Syysedustajakokouksessa valitaan liiton seuraavan toimintavuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan yhdeksi liiton toimintakaudeksi kerrallaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle viimeistään kuukausi ennen edustajakokousta. Tilin- ja toiminnantarkastajien tulee antaa kaksi (2) viikkoa ennen edustajakokousta liittohallitukselle lausuntonsa tileistä.

28 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

29 §

Ehdotuksen näiden sääntöjen muuttamiseksi voi tehdä liittohallitus tai liiton jäsen. Muutosehdotuksen, joka on kokouskutsussa ilmoitettava, on saavutettava kahdessa perättäisessä edustajakokouksessa joista toisen tulee olla varsinainen edustajakokous, vähintään 3/4 läsnä olevien virallisten edustajien äänimäärästä. Kokousten välisen ajan tulee olla vähintään yksi (1) kuukausi.

30 §

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin pidettävässä edustajakokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen edustajakokous. Asiasta on kokouskutsussa ilmoitettava. Purkamispäätökseen vaaditaan vähintään 3/4 läsnä olevien virallisten edustajien äänimäärästä kummassakin kokouksessa. Liiton purkautuessa käytetään sen omaisuus, sen jälkeen kun mahdolliset velat on maksettu, sillä tavoin kuin viimeisessä edustajakokouksessa on päätetty sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämiseksi.

31 §

Muuten noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.